- Auringonpurkaus on äkillinen säteilypurkaus, syntyy kun auringon magneettikentät katkeavat
- Purkauksen säteily saapuu Maahan noin kahdeksassa minuutissa ja vaikuttaa pääasiassa radioviestintään ja ionosfääriin
- Purkaukset luokitellaan A, B, C, M ja X luokkiin ja NOAA arvioi radiohäiriöt asteikolla R1–R5
- Suurin osa geomagneettisista myrskyistä johtuu CME:stä, joka saapuu yleensä yhden ja kolmen vuorokauden välillä
Mikä auringonpurkaus on
Auringonpurkaus on äkillinen ja voimakas säteilypurkaus Auringon pinnalta. Aurinko ei ole tasaista valopallo, vaan kiehuva plasma, jossa sähköisesti varautuneet hiukkaset kantavat voimakkaita magneettikenttiä. Kun nämä kentät kiristyvät ja käyvät läpi äkillisen uudelleenjärjestäytymisen, ilmiötä kutsutaan magneettiseksi rekonnektioksi. Vapautuva energia kuumentaa plasman ja lähettää kirkkaan säteilypurkauksen radiosäteistä näkyvään valoon ja röntgensäteisiin.
Kuinka nopeasti purkaus vaikuttaa Maahan
Säteily kulkee valonnopeudella, joten purkauksen suora säteily saavuttaa Maan noin kahdeksassa minuutissa. Käytännössä kun avaruussään tutkijat havaitsevat purkauksen, sen suorat vaikutukset ovat jo ilmaantumassa Maahan. Tämä tekee suoran varoitusajan hyvin lyhyeksi, vaikka todennäköisyyksiä voidaan arvioida aktiivisten alueiden perusteella.
Luokittelu ja vaikutukset
Purkauksia mitataan pääasiassa GOES-satelliittien röntgensäteilymittarien huippuarvon perusteella. Luokat A, B, C, M ja X kuvaavat röntgensäteilyn voimakkuutta siten, että jokainen askel on kymmenkertaisesti voimakkaampi. NOAA kääntää tämän käytännön vaikutusarvioon käyttäen radiohäiriöasteikkoa R1–R5. Suurin osa purkauksista on pieniä eikä aiheuta havaittavaa vaikutusta Maassa. M- ja X-luokat voivat väliaikaisesti häiritä HF-radiota, GPS-signaaleja ja ionosfäärin tilaa päiväpuolella.
Yhteys koronan massapurkauksiin ja ennusteet
Auringonpurkaus ei yleensä itsessään aiheuta pitkäkestoista geomagneettista myrskyä. Useimmat suuret myrskyt johtuvat koronan massapurkauksesta, laajasta varautuneen plasman pilvestä, jota Auringon aktiiviset alueet usein myös laukaisevat. Purkaus toimii usein varoitussignaalina: se kertoo että alueella tapahtui voimakas magneettinen häiriö ja tutkijat alkavat etsiä siihen liittyvää CME:tä. CME liikkuu paljon hitaammin, ja saapuminen Maahan vie tyypillisesti yhden ja kolmen vuorokauden välillä. Tämä matka-aika antaa ennustajille aikaa arvioida kohtaa ja voimakkuutta, mutta lopullinen myrskyn voimakkuus riippuu CME:n nopeudesta, tiheydestä ja magneettikentän orientaatiosta.
Mittarit ja yhteenveto
Kun CME osuu Maan ympäristöön, geomagneettista häiriötä seurataan indekseillä kuten Kp ja NOAA:n G1–G5-asteikolla. Lyhyesti: auringonpurkaus on kirkas, nopea säteilypurkaus joka vaikuttaa radioviestintään ja ionosfääriin, kun taas koronan massapurkaus on hitaampi, massallinen tapahtuma joka voi saada Maan magneettikentän heilumaan ja aiheuttaa geomagneettisen myrskyn.
Lähteet
- NASA Science — Solar Storms and Flares: https://science.nasa.gov/sun/solar-storms-and-flares/
- NASA Science — Solar Flare and Coronal Mass Ejection: https://science.nasa.gov/earth/earth-observatory/solar-flare-and-coronal-mass-ejection-43191/
- NOAA Space Weather Prediction Center — Space Weather Phenomena and the R/G/S scales: https://www.swpc.noaa.gov/phenomena
- NOAA Space Weather Prediction Center — Solar Flares (Radio Blackouts): https://www.swpc.noaa.gov/phenomena/solar-flares-radio-blackouts
- NOAA Space Weather Prediction Center — Coronal Mass Ejections: https://www.swpc.noaa.gov/phenomena/coronal-mass-ejections
- GFZ Helmholtz Centre Potsdam — Kp index information: https://www.gfz-potsdam.de/en/kp-index
